Siirry sisältöön
Porvoon ympäristöterveydenhuolto

Älä koske kuolleisiin lintuihin tai linnun ulosteisiin

Suomessa on todettu useita korkeapatogeenisia lintuinfluenssatapauksia (H5N1-tyyppi) luonnonlinnuissa ja turkiseläimissä.
Itä-Uudellamaalla ei ole vielä todettu yhtään tapausta, mutta on todennäköistä, että sairautta esiintyy luonnonlinnuissa ja varsinkin vesilinnuissa.
Lintuinfluenssavirus tarttuu helposti linnusta toiseen. Virus tarttuu huonosti ihmisiin ja muihin nisäkkäisiin, ja vaatii yleensä, että on ollut läheisessä kontaktissa sairastuneeseen lintuun, linnun ulosteeseen tai ulosteella saastuneeseen materiaaliin tai ympäristöön.
Älä koske kuolleisiin tai sairaisiin lintuihin tai linnun ulosteisiin. Hyvä käsihygienia ehkäisee tartuntaa. Pese kädet huolellisesti saippualla ja vedellä ja käytä tarvittaessa käsidesinfiointiainetta. Älä anna lemmikkieläinten koskea tai syödä kuolleita lintuja tai linnun ulosteita.
Jos havaitset luonnonlintujen joukkokuolemia, ota heti yhteyttä Porvoon kaupungin valvontaeläinlääkäriin (puh. 0400 692 931) tai kaupungineläinlääkärille .
Joukkokuolemana voidaan pitää useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä samalta alueelta. Myös yksittäisistä isoista petolinnuista tulee ilmoittaa eläinlääkärille.
Yksittäiset kuolleet linnut voi haudata tai laittaa tiiviiseen muovipussiin ja sekajätteisiin. Lintuun ei tule koskea käsin. Käytä kertakäyttöisiä käsineitä ja pese kädet huolellisesti jälkeenpäin.


Lisätietoa lintuinfluenssasta:
THL: Lintuinfluenssa
Ruokavirasto: Usein kysyttyä lintuinfluenssasta

Vuosittain perittävä valvonnan perusmaksu

Terveydensuojelulaki

Kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ilmoitettavien toimintojen valvonnasta peritään jatkossa kunnan määrittelemien valvontamaksujen lisäksi uusi valvonnan perusmaksu, jonka suuruus on 150 euroa vuodessa. Perusmaksun tavoitteena on parantaa kuntien terveydensuojeluvalvonnan kustannusvastaavuutta ja turvata laadukas valvonta. Muutoksella edistetään valvonnan kohdentamista kaikkein vaikuttavimpiin valvontatoimenpiteisiin ja -keinoihin. Perusmaksu mahdollistaa valvonnan toteuttamisen nykyistä kattavammin ja monipuolisemmin.

Pienimuotoisilta toimijoilta, joille vuosittainen valvonnan perusmaksu on kohtuuton suhteessa heidän toiminnastaan syntyvään valvonta- ja ohjaustarpeeseen, ei peritä valvonnan perusmaksua.

Terveydensuojelulakiin on tarkennettu myös ilmoitusvelvollisuuteen liittyvää sääntelyä täsmentämällä, mitkä toiminnanharjoittajat ovat velvollisia ilmoittamaan toimipaikkojen ja toimintojen käyttöönotosta. Tarkennuksia on tehty muun muassa majoitustoimintoihin ja kauneushoitoloihin. Lakiin on lisäksi tehty pieniä muutoksia muita kuin perusmaksuja koskeviin maksuihin sekä muutoksenhakua koskeviin pykäliin.

Elintarvikelaki

Vuoden 2022 alusta valvontakohteilta peritään vuosittain valvonnan perusmaksua, joka mahdollistaa neuvovan valvontatyön. Valvonnan perusmaksuna peritään veroluonteisesti 150 euroa kaikilta elintarvikevalvonnan rekisterissä olevilta valvontakohteilta.

Alkutuotantopaikka

Maksua ei peritä kuitenkaan rekisteröidyiltä alkutuotantopaikoilta,
kyläkaupoilta, yleishyödyllisiltä yhteisöiltä eikä toimijoilta, jotka toimittavat pieniä määriä luonnonvaraista riistaa tai tarkastamatonta luonnonvaraisen riistan lihaa suoraan kuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille tai luovuttavat pieniä määriä poron lihaa tai kuivalihaa.

Kyläkauppa

Kyläkauppa määritellään harvaan asutulla maaseudulla, ydinmaaseudulla, kaupungin läheisellä maaseudulla tai maaseudun paikalliskeskuksessa olevana elintarvikehuoneistona, jonka etäisyys lähimpään päivittäistavara-kauppaan on vähintään 7,5 kilometriä tai joka on muuten vaikeasti tavoitettavissa ja jonka päivittäistavaroiden myynti on alle 2 miljoonaa euroa vuodessa.

Yleishyödyllinen yhteisö

Yleishyödyllisenä yhteisönä pidetään tuloverolain (1535/1992) 22 §:ssä tarkoitettua yleishyödyllistä yhteisöä. Valvonnan perusmaksu ei vaikuta eikä ole sidoksissa toimipaikkoihin tehtävään valvontaan.

Riskiperusteinen valvonta

Toimipaikkoja valvotaan jatkossakin riskiperusteisesti valvontasuunnitelman mukaisesti ja tarkastuksista laskutetaan ympäristöterveydenhuollon taksan mukainen maksu. Tarkastustiheys riippuu mm. toiminnan luonteesta, laajuudesta sekä valvontahistoriasta.

Valvontarekisteri

Valvonnan perusmaksu peritään vuosittain kaikilta elintarvikevalvonnan
valvontarekisterissä kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä olevilta valvontakohteilta. Valvontakohteelta, joka lisätään kesken kalenterivuotta valvonnan piiriin, ei peritä valvonnan perusmaksua kyseiseltä kalenterivuodelta. Jos toimija tekee ilmoituksen toiminnan lopettamisesta kesken kalenterivuotta, valvonnan perusmaksun periminen päättyy seuraavan kalenterivuoden alusta.
Valvonnan perusmaksun periminen lopetetaan vasta kun toimija on tehnyt kirjallisen ilmoituksen toiminnan lopettamisesta Porvoon Ympäristöterveydenhuoltoon.

Seuraamusmaksu

Uutta elintarvikelaissa on myös hallinnollinen seuraamusmaksu, jolla pyritään toisaalta ennaltaehkäisemään elintarvikesäännösten vastaista toimintaa ja toisaalta nopeasti ja tehokkaasti estämään sen jatkaminen.

Ruokaviraston uutiskirje ja koulutuksia

Tiesitkö että myös Ruokavirasto julkaisee uutiskirjettä? Ruokaketjun uutiskirje tarjoaa ajankohtaista tietoa elintarvikealasta, viennistä ja ruokaketjun hankkeista. Uutiskirje julkaistaan kuudesti vuodessa. Voit tilata uutiskirjeen sähköpostiisi.

Ruokavirasto on ottanut käyttöön myös uuden kaikille avoimen koulutus- ja tapahtumakalenterin
Avoimessa koulutus- ja tapahtumakalenterissa julkaistaan tapahtumia ja koulutuksia Ruokaviraston alan ammattilaisille.