Sisätilojen terveellisyys
Asunnon ja muun oleskelutilan olosuhteiden on oltava sellaiset, ettei niistä aiheudu tiloissa oleskeleville terveyshaittaa.
Asunnontarkastus on terveydensuojeluviranomaisen toimenpide, jolla selvitetään, aiheutuuko asunnosta tai oleskelutilasta terveyshaittaa tiloissa oleskeleville.
Asumisterveys
Asumisterveydellä tarkoitetaan asuntojen, päivähoito- ja koulutilojen, oppilaitosten, lastenkotien, palvelukotien ja muiden vastaavien julkisten tilojen terveydellisiä olosuhteita.
Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on:
- mahdollisen terveyshaitan toteaminen
- kehotusten ja määräysten antaminen terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi, jos sisätilasta vastaava taho ei ryhdy toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja poistamiseksi.
Terveyshaitalla tarkoitetaan sisätilasta johtuvaa altistumista, sairauden oireita tai sairautta.
Asunnontarkastus
Tarkastus suoritetaan, kun on syytä epäillä, että asunnossa on terveyshaitta, eikä kiinteistön omistaja ole ryhtynyt toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi.
Terveyshaitan arvioinnissa ja tarkastuksessa noudatetaan terveydensuojelulain säännöksiä.
Asioita, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa
- oleskelutilan liian korkea tai matala lämpötila
- väärin toimiva ilmanvaihto
- veto
- kosteusvauriot asuintiloissa
- tupakansavu sisäilmassa
- sisätilojen korkea melutaso
- asuintilojen siivottomuus
- eläinpöly
- sisäilman korkea radonpitoisuus
- sisäilman haitalliset kemialliset yhdisteet eli rakennusmateriaaleista, huonekaluista, käytetyistä kemikaaleista ja saastuneesta maaperästä olevat yhdisteet
- epäpuhtaasta puunpoltosta syntyvät pienhiukkaset.
Kuinka toimia, kun epäillään terveyshaittaa
Asunnon terveyshaitan selvittäminen tulee ympäristöterveydenhuollossa vireille asukkaan tai asunnonomistajan kirjallisen tai suullisen yhteydenoton takia.
Asian vireille ottaminen edellyttää seuraavien tietojen toimittamista:
- asukkaan nimi ja yhteystiedot
- kiinteistön omistajan nimi
- omistajan tai isännöitsijän yhteystiedot
- yhteydenoton syy (terveyshaittaepäily)
- ajankohta, jolloin ilmoittaja on ollut yhteydessä kiinteistön omistajaan / isännöitsijään
- tiedot aikaisemmista tutkimuksista sekä todetuista vaurioista.
Toimenpidepyynnöt otetaan käsittelyyn pääsääntöisesti vireilletulojärjestyksessä kahden kuukauden sisällä.
Ota yhteyttä lääkäriin, jos saat oireita, joiden epäilet liittyvän sisätiloihin. Koulutiloihin liittyvistä oireista tulee aina ilmoittaa myös rehtorille sekä kouluterveydenhuoltoon. Työtiloihin liittyvistä oireista tulee ilmoittaa työterveyshuoltoon.
Ympäristöterveydenhuolto osallistuu tarvittaessa terveyshaittojen selvittämiseen ja poistamiseen asunnoissa ja yleisissä oleskelutiloissa.
Julkisessa tilassa, esim. koulussa tai päiväkodissa
Jos epäilet terveyshaittaa yleisissä oleskelutiloissa tai majoitustiloissa, ota yhteyttä laitoksen johtajaan. Kouluissa ole yhteydessä koulun rehtoriin ja päiväkodissa päiväkodin johtajaan. Useimmilla julkisilla tiloilla ja laitoksilla on valmiit toimenpidemallit terveyshaittaepäilyjä varten. Voit myös ilmoittaa epäilyksistäsi ympäristöterveydenhuoltoon.
Vuokra-asunnossa
Ota yhteyttä kiinteistön kunnossapidosta vastaavaan isännöitsijään tai huoneiston omistajaan. Jos omistaja tai isännöitsijä ei ryhdy selvittämään tai korjaamaan terveyshaittaa, voit ottaa yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon.
Osakehuoneistossa
Ota yhteyttä taloyhtiön edustajaan tai isännöitsijään. Jos taloyhtiön edustaja tai isännöitsijä ei ryhdy selvittämään tai korjaamaan terveyshaittaa, voit ottaa yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon.
Omassa omakotitalossa
Nopeimmin saat terveyshaitan selvitettyä kääntymällä suoraan kuntoarvioita ja sisäilmaselvityksiä tekevän yritysten puoleen. Tärkeintä on saada selville sisäilmaongelman aiheuttaja, ja sen jälkeen suunnitella sekä toteuttaa tarvittavat korjaustoimenpiteet. Päteviä asiantuntijoita voit kartoittaa sertifikaattihaku.fi -palvelun kautta ja sieltä rakennusterveysasiantuntijoita hakien. Voit myös ottaa yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon lisäohjeita saadaksesi.
Työpaikallasi
Ota yhteyttä työnantajaasi sekä työpaikkasi työsuojeluorganisaatioon.
Terveyshaitan selvittäminen viranomaisessa
Asunnon terveyshaitan selvittäminen tulee ympäristöterveydenhuollossa vireille asukkaan tai asunnonomistajan ensisijaisesti kirjallisen yhteydenoton takia. Myös suullinen yhteydenotto sopii tarvittaessa.
Asian vireille ottaminen edellyttää seuraavien tietojen toimittamista:
- asukkaan nimi ja yhteystiedot
- kiinteistön omistajan nimi
- omistajan tai isännöitsijän yhteystiedot
- yhteydenoton syy (terveyshaittaepäily)
- ajankohta, jolloin ilmoittaja on ollut yhteydessä kiinteistön omistajaan / isännöitsijään
- tiedot aikaisemmista tutkimuksista sekä todetuista vaurioista.
Toimenpidepyynnöt otetaan käsittelyyn pääsääntöisesti vireilletulojärjestyksessä kahden kuukauden sisällä.
Asunnontarkastus kohteessa
Näin valmistaudut asunnon tarkastukseen
Vältä tupakointia, voimakkaasti tuoksuvien aineiden käyttöä, ruoanlaittoa sekä tuulettamista tilassa vähintään pari-kolme tuntia ennen tarkastusta. Älä käy suihkussa tarkastuspäivänä, jotta kylpyhuoneesta voidaan tarvittaessa mitata pintakosteuksia.
Terveystarkastaja ei tee tarkempia selvityksiä.
Tarkastuksen yhteydessä voidaan hyödyntää tilan pohja-, rakenne- ja LVI-piirustuksia sekä mahdollisia selvityksiä tehdyistä remonteista ja mittauksista. Varaa ne siis jo valmiiksi esille tarkastusta varten, jos niitä on saatavilla.
Näin asunnontarkastus etenee
Tarkastus kohdistetaan ilmoituksen tekijän ja kiinteistön omistajien antamien esitietojen perusteella niihin tiloihin, joissa terveyshaittaa erityisesti epäillään sekä riskirakenteisiin.
Ensimmäisellä tarkastuskäynnillä arvioidaan asuintilojen olosuhteita ja haastatellaan asukasta. Olosuhteita arvioidaan muun muassa aistinvaraisella tarkastuksella sekä tarvittaessa ilmanvaihdon toimivuuden arvioinnilla, suuntaa-antavilla pintakosteusmittauksilla sekä sisäilman lämpötila-, kosteus- ja hiilidioksidimittauksilla.
Ensimmäisen tarkastuksen jälkeen terveystarkastaja arvioi, mitkä lisätutkimukset ovat välttämättömiä terveyshaitan selvittämiseksi. Tarkastaja voi velvoittaa kiinteistön kunnossapidosta vastaavan teettämään tutkimukset. Tutkimusten tekijän tulee täyttää terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen mukaiset pätevyysvaatimukset. Aikaisemmin tehdyt tutkimukset otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan asian selvittämisessä.
Asunnontarkastuksesta tehdään tarkastuspöytäkirja, joka lähetetään kaikille asianosaisille. Tarkastuspöytäkirjassa arvioidaan havaittu terveyshaitta ja annetaan sen poistamiseksi tarpeelliset kehotukset. Asiakirjat ovat julkisia, lukuun ottamatta laissa salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja, kuten asukkaan terveydentilaa koskevat tiedot.
Mikäli korjauskehotusta ei noudateta, voi Porvoon ympäristöterveysjaosto antaa korjausmääräyksen tai määrätä asunnon käyttökieltoon. Käyttökiellon tai -rajoituksen purkaminen on mahdollista vain ympäristöterveysjaoston päätöksellä.
Asunnon korjausten toteutumisen seuranta ja käsittelyn päättäminen
Terveystarkastaja seuraa kehotusten ja korjausmääräysten noudattamista uusintatarkastuksella. Tarkastus voi kohdentua asuintiloihin tai pyydettyihin selvityksiin. Asian käsittely päättyy, kun terveyshaitta on korjattu. Uusintatarkastus on maksullinen.
Jos kehotuksia tai määräyksiä ei ole tarpeen antaa, asian käsittelyn päättää yleensä tarkastuspöytäkirja. Asiakkaan vaatiessa ympäristöterveydenhuollon palvelupäällikkö voi antaa asiasta kirjallisen päätöksen. Kirjallisessa päätöksessä ratkaistaan tarve lisäselvitysten tekemiselle tai korjausten tekemiselle tilanteessa, jossa tarkastaja ei ole havainnut asunnossa tai oleskelutilassa viitteitä terveydensuojelulain tarkoittamasta terveyshaitasta. Päätöksestä on mahdollista hakea oikaisua Porvoon ympäristöterveysjaostosta.