Siirry sisältöön

Elinympäristön terveyshaitat

Elinympäristössä voi esiintyä terveyshaittoja. Erilaiset toiminnat voivat aiheuttaa terveyshaittaa ja valvonnalla pyritään turvaamaan terveellinen elinympäristö.

Ympäristöterveydenhuolto valvoo yhdessä muiden viranomaisten kanssa elinympäristöön vaikuttavia toimintoja sekä elinympäristössä esiintyviä terveyshaittoja. Valvonnan tavoitteena on turvata terveellinen elinympäristö. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on lisäksi tiedottaa elinympäristön terveyshaitoista sekä opastaa suojautumaan niiltä.

Elinympäristön terveyshaittojen selvittämisessä ympäristöterveydenhuolto ja ympäristöviranomaiset tekevät yhteistyötä. Asian ratkaisee se viranomainen, jolla on toimivalta asiassa.

Epäiletkö terveyshaittaa elinympäristössäsi?

Ota ensin yhteys haitan aiheuttajaan, jos elinympäristössäsi esiintyy:

  • merkittäviä savu-, haju-, pölyhaittoja tai muuta meluhaittaa
  • haittaeläinten aiheuttamia terveyshaittoja
  • epäilet kaivoveden, uimaveden tai maaperän olevan vaarassa saastua.

Jos haitan aiheuttaja ei tee tarvittavia toimenpiteitä haittojen poistamiseksi tai vähentämiseksi, ota yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon tai ympäristöviranomaiseen.

Jyrsijät ja linnut

Rottien torjunnassa ennaltaehkäisy on tärkeintä. Parhaiten rottien lisääntymistä rajoitetaan estämällä niiden ravinnonsaanti.
Torjunnan järjestäminen on aina kiinteistönomistajan vastuulla.
Jos huomaat rottien lisääntyneen elinympäristössäsi, ota yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon.
Lintujen ruokinnasta voi väärin hoidettuna aiheutua terveyshaittoja.

Rotat aiheuttavat epäsiisteyttä, pilaavat ulosteillaan elintarvikkeita sekä aiheuttavat jyrsintävaurioita rakenteille ja laitteille. Taloudellisten vahinkojen ohella rotat voivat ulosteidensa ja syöpäläistensä välityksellä levittää ihmiseen ja kotieläimiin tarttuvia tauteja.

Rotta on luonteeltaan arka eläin, joka liikkuu pääasiassa öisin. Päivällä tehdyt rottahavainnot viittaavatkin usein siihen, että rottia on kyseisellä alueella normaalia enemmän. Usein rottien runsaan esiintymisen syynä ovat puutteet jätehuollossa ja kompostoinnissa. Myös lintujen asiattomasta ruokinnasta voi seurauksena olla rottaongelma. Rottien määrissä esiintyy myös normaalia vuosivaihtelua muiden luonnonjyrsijöiden tapaan.

Rottien torjunnassa ja ennaltaehkäisyssä onkin tärkeintä estää niiden ravinnonsaanti. Jäteastioiden tulee olla ehjiä ja ne on puhdistettava säännöllisesti. Torjunnan järjestäminen on aina kiinteistön omistajan vastuulla.

On tärkeää ottaa huomioon seuraavat asiat, jotta rotista ei kehittyisi suurempaa ongelmaa:

  • kiinteistön jäteastiat ovat ehjät ja puhtaat
  • tarkista, että ruokakompostit ovat rakenteeltaan tiiviitä ja ehjiä
  • pidä piha-alue siistinä ja kerää esim. omenat säännöllisesti pois
  • avokompostoida saa vain puutarhajätettä, kuten puiden lehtiä ja risuja
  • ruokajätteitä ei tule välivarastoida esim. parvekkeella tai terassilla
  • ruokkimalla runsaasti lintuja ruokit samalla helposti myös rottia
  • älä laita ruuan tähteitä viemäriin.

Piha-alue ja ympäristö

Piha-alueet ja kiinteistöjen ympäristö tulee pitää siisteinä, jotta rotille ei ole suojaisia pesimäpaikkoja. Esim. kivikasat/puu- ja tavarapinot ovat suotuisia pesimäpaikkoja rotille. Jos havaitset rottien pesiytyneen omalle pihalle tai siellä olevien piharakennusten alle, ryhdy heti torjuntatoimenpiteisiin. Jos kiinteistön jätehuolto ei ole asetusten mukainen ja siitä aiheutuu terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa, voi terveydensuojeluviranomainen ryhtyä toimenpiteisiin haitan aiheuttajaa vastaan.

Lintujen ruokinta

Taajamassa asuttaessa tulee ottaa huomioon naapureita. Lintujen ruokinnasta voi väärin hoidettuna aiheutua terveyshaittoja: linnut ja muut pikkueläimet tahraavat ulosteillaan piha-alueita, parvekkeita, lasten leikkipaikkoja ja muita oleskelupaikkoja. Lisäksi eläimet voivat levittää tarttuvia tauteja, kuten salmonellaa. Ruokintapaikoille ja sen ympäristöön jäävät leivän- ja pullanmurut houkuttelevat paikalle myös haittaeläimiä, kuten rottia, lokkeja, puluja ja variksia.
Lintuja saa ruokkia vain talvella. Kesällä linnut löytävät riittävästi ravintoa luonnosta. Kesäruokinta voi myös vääristää ja muuttaa lintujen luontaista käyttäytymistä ja siten vaikeuttaa niiden selviytymistä luonnossa. Talvellakin ruokinnan tulee olla pienimuotoista ja ruokinnan tulee tapahtua erikseen tätä varten tehdyltä lintulaudalta. Isojen lintujen pääsy lintulaudalle tulee estää. Erityisesti on muistettava, että ruokaa ei saa koskaan laittaa suoraan maahan.

Eläinten pitäminen

Eläinten pitämisestä ei saa aiheutua haju- tai meluhaittoja eikä kaivovesien pilaantumisen vaaraa. Jos epäilet, että eläinten pito aiheuttaa terveydellistä haittaa elinympäristössä, ota yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon.

Laajamittaisesta lemmikki- tai harrastuseläinten pitämisestä sekä tuotantoeläinten pitämisestä on tehtävä rekisteröinti-ilmoitus maaseututoimelle.

Ilmoituksen varainen pito:

  • Siipikarja
  • Lampaat ja vuohet
  • Mehiläiset ja kimalaiset
  • Hevoset
  • Nautaeläimet
  • Kanit (ammattimainen toiminta)

Kesä- ja harrastekanojen pitäjän muistilista

  • Rekisteröidy kanojen pitäjäksi kuntasi maaseutuviranomaiselle
  • Jos kukko otetaan kaupungin kaava-alueelle, on lintujen pitäjän hyvä huomioida kukon kieunnasta lähialueille aiheutuva äänihaitta.
  • Pidä siipikarja sisällä keväisin
  • Tutustu kanoja koskevaan eläinsuojelulainsäädäntöön
  • Ota selvää kananmunien myyntiä tai luovutusta koskevista säädöksistä
  • Selvitä eläinsuojan rakentamiseen liittyvät lupa-asiat
  • Tutustu kanojen teurastus- ja lopetusvaatimuksiin ja selvitä miten kuolleen tai lopetetun kanan voi hävittää
  • Mikäli suunnittelet kanojen tuontia ulkomailta, ota ajoissa selvää tuontivaatimuksista
  • Pidä kirjaa lääkityksistä ja kuolleisuudesta

Kissat omistajan valvonnassa

Kissanomistajan on huolehdittava eläimen hyvinvoinnista ja eläimelle turvallisesta pitopaikasta, josta kissan karkaamisvaara on mahdollisimman vähäinen. Kissa voi ulkoilla kytkettynä tai muutoin omistajansa valvonnassa. Kissojen jätökset muodostavat esim. lasten leikkipaikoilla ja hiekkalaatikoissa terveysriskin.
Jos villiintyneet kissat aiheuttavat terveyshaittaa, on eläinten omistajan tai kiinteistön omistajan ryhdyttävä toimenpiteisiin.

Irral­laan olevat kissat voivat aiheuttaa vahinkoa julkiselle ja yksityiselle omaisuudelle. Eläimen omistaja on korvausvelvolli­nen lemmikkieläimen aiheuttamasta omaisuuden tärvelemisestä. Eläimen omistajan on huolehdittava eläimen hyvinvoinnista ja eläimelle turvallisesta pitopaikasta sekä siitä, että eläin ulkoilee kytkettynä tai muutoin omistajansa valvonnassa.
Irrallaan kulkevista kissoista säädetään mm. järjestyslaissa, eläinsuojelulaissa, metsästyslaissa ja terveydensuojelulaissa. Rikoslaissa säädetään omaisuuden vahingoittamisesta sekä kotirauhan rikkomisesta. Järjestyslain 27.6.2003/612 14 § mukaan kissa ei saa päästä kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle, ei lainkaan yleisille uimarannoille, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei sitä ole erikseen sallittu. Järjestyslain noudattamista valvoo poliisi.

Kissa karkuteillä

Eläinsuojelulaki velvoittaa kissanomistajaa järjestämään kissalleen turvallisen pitopaikan, josta kissan karkaamisvaara on mahdollisimman vähäinen. Kissan päästämistä kuljeksimaan ilman valvontaa pidetään kissan heitteille jättämisenä. Lemmikkieläimen heitteillejättö on asetuksella voimaansaatetun lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen nojalla kielletty. Eläinsuojelulain noudattamista valvovat valvontaeläinlääkäri, kunnaneläinlääkäri ja poliisi.
Jokaisella on oikeus ottaa omalta pihaltaan tavattu koditon tai eksynyt lemmikki kiinni.

Löytöeläinten vastaanottopaikka

Lisätietoa löytöeläinten vastaanottopaikoista:

Jos kissanomistaja on tiedossa, tulee kissa palauttaa suoraan hänelle.

Villiintyneen kissan lopettaminen

Alueen tai kiinteistön omistaja saa tappaa villiintyneen kissan metsästyslain nojalla. Lopettamisen saa tehdä vain eläinsuojelulain nojalla hyväksytyllä tavalla. Taajamassa tarvitaan ampuma-aseen käyttöön poliisin lupa. Villiintyneiden kissojen voidaan myös katsoa olevan terveydensuojelulain 31 §:n tarkoittamia vahinkoeläimiä, joiden hävittämiseen kiinteistönomistaja tai -haltija voidaan tarvittaessa velvoittaa terveydensuojelulain nojalla.

Loukkuja lainaksi

Loukkuja eksyneiden tai villiintyneiden kissojen kiinnisaamiseksi saa lainata Porvoon kaupungineläinlääkärin vastaanotolta tai Porvoonseudun Eläinsuojeluyhdistykseltä.

Lisätietoja antaa Porvoon kaupungin valvontaeläinlääkäri.

Puun pienpoltto

Tulisijojen käytöstä ei saa aiheutua savuhaittoja muille asunnoille. Puun pienpoltto tulee muutoinkin hoitaa siten, että pienhiukkasten määrä hengitysilmassa ei kohtuuttomasti lisäänny. Seuraavilla yksinkertaisilla vinkeillä voit vähentää puunpolton päästöjä ja tehostaa puun energian hyödyntämistä:

  • Polta vain kuivaa ja puhdasta puuta. Puun tulisi olla ylivuotista eli kahden kesän kuivunutta.
  • Aseta klapit tulipesään ilmavasti ja vaakatasoon, jos mahdollista. Aseta klapit irti tulipesänseinistä. Täytä tulipesä korkeintaan puolilleen. Sytykkeenä voi käyttää mm. lastuja ja puutikkuja.
  • Sytytä takka päältä päin (yleinen suositus). Käytä polton alussa pieniä puita ja tulipesän lämmettyä isompia puita.
  • Lisää puita, kun edelliset ovat palanneet melkein loppuun.
  • Tarkkaile palamisen onnistumista. Savupiipusta tulevan savun tulisi olla väriltään valkoista tai hieman harmaata.

Jätehuolto ja jätevesi

Elinympäristön terveyshaittojen selvittämisessä ympäristöterveydenhuolto ja ympäristöviranomaiset tekevät yhteistyötä.

Jätteiden ja jätevesien käsittely ja johtaminen tulee hoitaa siten, että niistä ei aiheudu hajuhaittoja, kaivovesien tai uimavesien pilaantumisen vaaraa taikka haittaeläinten lisääntymistä. Jätteiden ja jätevesien käsittelyn valvonnasta vastaa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Jos kiinteistön jätehuolto ei ole asetusten mukainen ja siitä aiheutuu terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa, voi terveydensuojeluvirnaomainen ryhtyä toimenpiteisiin haitan aiheuttajaa vastaan.

Varautuminen erityistilanteisiin

Ympäristöterveydenhuolto varautuu yhdessä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa ennakolta toimenpiteisiin, joita tarvitaan onnettomuuksien ja erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseen, selvittämiseen ja poistamiseen. Varautumiseen kuuluvat toimenpiteet on kuvattu ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmassa. Säteilylaskeuman varalta on lisäksi laadittu varautumisohjeet:

  • kotitalouksille
  • elintarvikehuoneistoille
  • kotieläintiloille.

Ympäristöterveydenhuolto osallistuu säännöllisesti aluehallintoviranomaisten ja pelastusviranomaisten järjestämiin valmiusharjoituksiin.