Talousvesi
Talousvedellä tarkoitetaan vettä, joka on tarkoitettu juomavedeksi, ruoan valmistukseen tai muuhun kotitaloustarkoitukseen.
Talousveden tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset. Viranomaisvalvonnan tavoitteena on ehkäistä vedestä johtuvia terveyshaittoja sekä turvata veden tekninen ja esteettinen laatu. Vesilaitos on vastuussa toimittamansa veden laadusta ja veden laadun tiedottamisesta veden käyttäjille.
Talousvesi voidaan toimittaa jakeluverkon kautta, tankeissa, pulloissa tai säiliöissä. Vesilaitos vastaa veden laadusta kiinteistön liitoskohtaan saakka. Kiinteistö vastaa oman putkiston ja vesilaitteiston vaikutuksista veden laatuun.
Talousvettä on myös vesi, jota elintarvikealan yrityksissä käytetään elintarvikkeiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja myyntiin.
Talousvetenä ei kuitenkaan pidetä vettä, jota käytetään yksinomaan pyykinpesussa, siivouksessa, wc- tai peseytymistiloissa.
Vettä toimittava laitos
Talousvettä toimittavan laitoksen, jolla on omaa veden tuotantoa tai käsittelyä, on haettava hyväksyntä vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan muuttamista. Vedenjakelualueesta, jonne toimitetaan ostovettä, on tehtävä ilmoitus. Talousvettä toimittavan laitoksen hakemuslomake tai vedenjakelualueen ilmoituslomake löytyvät ympäristöterveydenhuollon lomakkeista ja ohjeista.
Ympäristöterveydenhuolto valvoo toimialueellaan toimitetun veden laatua ottamalla säännöllisesti vesinäytteitä eri puolilta vesijohtoverkostoa sekä vedenottamolta ennen ja jälkeen veden käsittelyn. Lisäksi vedenottamot ja niiden lähiympäristö, vesitornit ja vesilaitosten omat käyttötarkkailun tulokset tarkastetaan säännöllisesti.
Kotitalouksien kaivot
Kotitaloudet vastaavat itse käyttämänsä kaivoveden laadusta. Kaivoveden laatua kannattaa tutkituttaa laboratoriossa, ennen kuin uusi kaivo otetaan käyttöön. Tutkimus on syytä uusia vähintään kolmen vuoden välein, koska kaivoveden laatuongelmia ei yleensä pysty aistein havaitsemaan. Veden laatu kannattaa tutkia aina, kun kaivoveden laatu on muuttunut lyhyessä ajassa tavanomaista poikkeavaksi. Selvästi muuttunutta vettä ei pidä juoda. Kaivon rakenteiden kunto kannattaa myös tarkastaa säännöllisesti.
Usein kysyttyä
Mitä teen, jos epäilen verkostoveden laatua?
Jos havaitset vesijohtovedessä epätavallisia muutoksia, ota yhteys kiinteistön isännöitsijään tai vettä toimittavaan laitokseen. Jos epäilet veden olevan syynä sairastumiseen, ota yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon. Virka-ajan ulkopuolella ota yhteyttä vesilaitoksen päivystysnumeroon.
Minkälaisia ongelmia kaivovesissä esiintyy?
Tyypillisiä ongelmia rengaskaivojen vedessä ovat:
- maaperäbakteerien korkeat pitoisuudet
- suolistobakteerien esiintyminen
- raudan ja mangaanin korkeat pitoisuudet
- veden liiallinen happamuus.
Porakaivoveden tavallisimpia laatuongelmia ovat:
- rikkivedyn aiheuttama haju
- rannikon ja pääteiden läheisyydessä olevien kaivojen veden suolaisuus
- korkea radonpitoisuus
- korkea fluoridipitoisuus
Radonia ja uraania juomavedessä
Itä-Uusimaa kuuluu alueeseen, jossa on todettu kohonneita radon- ja uraanipitoisuuksia lähinnä porakaivovedessä. Radonin säteilyvaikutukselle altistuu hengitysteitse, koska se haihtuu helposti ilmaan vettä käytettäessä. Lisäksi veden mukana nielty radon aiheuttaa säteilyä mahalaukulle. Juomaveden uraanin kemiallinen myrkyllisyys on suurempi riski kuin sen säteilyn aiheuttama riski. Uraani vaikuttaa haitallisesti lähinnä munuaisiin.
Porakaivojen radon- ja uraanipitoisuudet on hyvä tutkia terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jos radon- tai uraanipitoisuus kaivovedessä on korkea, ensisijainen vaihtoehto on liittyminen kunnan vesijohtoverkkoon. Jos se ei ole mahdollista, talousvesi voidaan puhdistaa haitallisista aineista.
Kaivoveden kemialliset epäpuhtaudet
Kaivoveteen voi liueta maaperässä luonnostaan esiintyviä kemiallisia epäpuhtauksia. Täysin kirkas ja hyvänmakuinenkin vesi voi sisältää terveydelle haitallisia aineita. Esimerkiksi arseenia, fluoridia, radonia ja uraania ei haista eikä maista vedestä, vaikka niiden pitoisuudet olisivat suuria. Rauta ja mangaani maistuvat tunkkaiselle ja saattavat värjätä vesikalusteita ja tekstiilejä.
Kaivoveden saastuminen kemikaaleilla on harvinaista. Ajoittain kuitenkin havaitaan esimerkiksi bensiinin varomattomasta käsittelystä johtuvia laatuongelmia kaivovedessä.
Minkälainen on kaivovesien laatu Itä-Uudellamaalla?
Porvoon ympäristöterveydenhuolto on analysoinut tiedossaan olevien kaivovesinäytteiden analyysituloksia yksityiskaivoista ja koonnut niistä yhteenvetoa alueittain. Yhteenveto on tarkoitettu avuksi havainnollistamaan eri alueiden kaivovesien laadun yleiskuvaa ja auttamaan yksityishenkilöitä arvioimaan omassa kaivovedessä mahdollisesti olevia huomion arvoisia erityispiirteitä.
Kaivonäytteet on otettu vuosien 2006–2015 aikana yksityishenkilöiden kaivoista yksittäisanalyyseina. Tähän yhteenvetoon on otettu mukaan noin 450 analyysitulosta (sekä rengas- että porakaivojen vesinäytetuloksia). Suurin osa saatavilla olleista analyysituloksista oli Porvoon, Sipoon ja Loviisan alueen kaivoista. Tuloksia on koottu kaupunginosakohtaisesti niiltä alueilta, joista tietoa oli saatavilla useammista kaivoista.
Miten voin tutkia kaivoveden laadun?
Itäisellä Uudellamaalla ei ole kaivovesiä tutkivia laboratoriota, mutta useat laboratoriot tarjoavat kaivovesien tutkimuspalveluita myös verkkokaupan kautta, jolloin näytepullo toimitetaan postitse. Kymen Ympäristölaboratoriolla on Porvoossa Kuninkaanportissa miehittämätön näytteiden vastaanottopiste, josta saa hakea näytteenottopullot ja jonne voi myös palauttaa näytteet.
Tässä linkkejä muutaman lähimmän laboratorion palveluihin ja hinnastoihin:
Jos teillä on kysyttävää tutkimustuloksista, voitte olla yhteydessä terveydensuojelusuunnittelijoihin.
Terveydensuojelusuunnittelijat
Maarit Lönnroth
Terveydensuojelusuunnittelija
Hanna Sivén
Terveydensuojelusuunnittelija